Ehrlichioosi

Ehrlichioosia aiheuttavat punkkien välittämät riketsiabakteerit. Ehrlichia canis on yleisin tautia aiheuttava bakteeri, joka siirtyy koiraan pääasiallisesti ruskean koirapunkin välityksellä. Myös Ehrlichia chaffeensis ja Ehrlichia ewingii -bakteerit aiheuttavat tautia ja ne voivat tarttua ihmiseen. Tartunta vaatii kuitenkin aina infektoituneen ruskean koirapuutiaisen pureman eli tauti ei voi tarttua koirasta suoraan ihmiseen tai toiseen eläimeen.

 

Ruskeaa koirapuutiaista tavataan ympäri maailmaa, mutta se ei levitä kaikkialla ehrlichioosia. Taudin esiintymisalueet ovat aivan eteläisin Eurooppa, Yhdysvallat, Etelä-Amerikka, Aasia ja Afrikka. Riskimaihin matkaavien on tärkeää ennaltaehkäistä infektiota esimerkiksi koirille ja kissoille suunnatuilla puutiaishäädöillä suojatakseen itsensä ja koiransa. Ehrlichioosia voi esiintyä myös kissoilla. Ruskea koirapuutiainen on myös levinnyt Suomeen mutta se menestyy oloissamme vain sisätiloissa ja siksi Suomessa tartunnan riski on erittäin pieni. Ehrlichioosi vaatii aina infektoituneen puutiaisen kiinnittymisen eläimestä toiseen tarttuakseen. Aterioidessaan puutiainen siirtää isäntäeläimeen taudinaiheuttajabakteerin, joka alkaa lisääntyä valkosoluissa aiheuttaen kuumetaudin.

 

Taudilla tunnetaan kolme vaihetta: akuutti, subkliininen ja krooninen vaihe. Taudinkuva vaihtelee ja koira voi kantaa tautia oireettomana pitkiäkin aikoja. Taudin yleisimpiä oireita koiralla ovat kuume, laihtuminen, väsymys ja syömättömyys. Tauti voi myös aiheuttaa anemiaa ja masentuneisuutta. Taudin ensioireet akuutissa eli äkillisessä vaiheessa ilmenevät yleensä n. 1-3 viikon kuluttua punkin puremasta. Tauti voidaan todeta jo viikon kuluttua tartunnan saamisesta vasta-ainemäärityksellä verestä tai testillä, jolla voidaan todeta osia itse bakteerista. Taudin vaihetta ei kuitenkaan voi selvittää testeistä. Akuutti vaihe kestää yleensä 2-4 viikkoa. Useimmat koirat paranevat itsekseen akuutissa vaiheessa.

Akuutin vaiheen jälkeen on subkliininen eli vähäoireinen vaihe, jossa havaittavissa olevat oireet saattavat hävitä kokonaan. Tässä kuukausia tai jopa vuosia kestävässä vaiheessa ehrlichia-bakteeri elää koiran pernassa. Lopulta koira joko eliminoi bakteerin elimistöstään tai ehrlichioosi siirtyy krooniseen eli pysyvään vaiheeseen. Krooninen vaihe voi olla lievä tai vakava. Tässä vaiheessa tauti ei enää poistu eläimestä itsestään ja uusii esimerkiksi stressin johdosta. Yleisimpiä oireita ovat painon menetys, anemia, neurologiset oireet, verenvuoto ja kuume. Verikokeissa voidaan havaita alhainen verihiutaleiden määrä, kun taas erilaisten valkosolujen (kuten granulo- ja monosyytit) määrä voi olla koholla. Tämän johdosta ehrlichioosi saatetaan sekoittaa leukemiaan. Krooninen ehrlichioosi voi myös kehittää muita sairauksia kuten niveltulehduksen tai munuaissairauden.

 

Tautia voidaan hoitaa antibiooteilla. Hoito kestää yleensä kuukauden, vaikka oireet helpottaisivat jo muutaman päivän kuluttua hoidon aloittamisesta. Hoito tehoaa yleisesti hyvin mutta kroonisessa vaiheessa taudin ennuste voi olla huonompi.

 

Taudilta välttymiseksi on tärkeää minimoida puutiaisten puremien määrä. Koirille on saatavilla erilaisia punkkivalmisteita ja ulkoloishäätöjä tartuntojen ennaltaehkäisyyn. Koiran turkki on myös hyvä tarkistaa päivittäin varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn.

 

Lähteet:

Movet https://www.movet.fi/tutkimukset/ehrlichia-canis-vasta-aineet-ifat-shp/

Koira-Kissaklinikka https://koirakissaklinikka.fi/koira-artikkelit/punkin-levittamat-taudit-koiralla

Rescueyhdistys Kulkurit https://kulkurit.fi/elaimen-adoptointi/adoptoitavan-elaimen-terveys/ehrlichioosi/

 

Teksti: Onnentassut ry