Babesioosi

Babesioosi on punkkivälitteinen, Keski- ja Etelä-Euroopassa esiintyvä alkueläinten aiheuttama veritauti, jota levittävät ruskea koirapunkki ja suopunkki.

 

Infektion koira saa punkin puremasta tai suoraan verikontaktin kautta loista kantavalta yksilöltä. On arvioitu, että punkin täytyy olla kiinnittyneenä koiran ihoon ainakin 2–3 vuorokautta ennen kuin infektio siirtyy. Babesia-loinen voi levitä myös esimerkiksi verenluovutuksen välityksellä tai koiratappeluissa. Loinen voi siirtyä myös, jos koira joutuu infektoituneessa koirassa olleen

punkin puremaksi. Babesia-loinen voi siirtyä myös emolta pennulle istukan välityksellä. 

 

Babesioosia esiintyy kaikkialla maailmassa, mutta eniten sitä esiintyy lämpimissä maissa. Euroopassa babesioosin pääasiallinen aiheuttaja on Babesia canis –loinen. Myös Babesia gibsoni, Babesia vogeli ja Babesia microti-like sp. –loiset voivat aiheuttaa koiralle tautia Euroopassa.

 

Babesioosin itämisaika on 7–21 vuorokautta. Koiran verenkiertoon päässyt loinen hakeutuu eläimen punasoluihin ja lisääntyessään veressä loinen vahingoittaa punasoluja. Akuutissa babesioosissa ilmenee ruokahaluttomuutta, uneliaisuutta sekä punasolujen hajoamisen

seurauksena anemiaa. Jos sairaus todetaan ja hoidetaan ajoissa, on ennuste yleensä hyvä. Vaikeasti sairaat, vaille hoitoa jäävät tai nuoret koirat voivat jopa menehtyä babesioosiin.

 

Babesioosi todetaan verisivelykokeella eli havaitsemalla loiset punasoluissa mikroskoopin avulla tai PCR-tutkimuksella (geenimonistustesti). Verenkuvan lisäksi analysoidaan usein myös virtsa. Ultraäänitutkimuksen avulla voidaan huomata lisäksi esimerkiksi suurentunut perna. Babesioosin toteamisessa on oleellista poissulkea muut sairaudet, jotka myös voivat aiheuttaa hemolyyttisiä oireita.

 

Babesioosia on kolmea eri tautimuotoa: esiakuutti, akuutti sekä krooninen muoto. Kehittymis- tai esiakuutissa vaiheessa nuorella koiralla ilmenee ruokahaluttomuutta ja heikkoutta. Ikenet ovat erittäin vaaleat ja koiralla on kuumetta. Useimmiten tällaiset koirat ovat kokeneet vastikään myös jonkinlaisen muunkin stressitekijän, joka on laukaissut babesioosin puhkeamaisen kliiniseksi taudiksi. Taudin akuutissa vaiheessa oireet ilmenevät samoina, mutta ne ovat heikompia. Kroonisessa vaiheessa koira on jo melko heikossa kunnossa ja erittäin väsynyt. Koiralla voidaan todeta eriasteista anemiaa. Kroonisessa vaiheessa maksaan ja munuaisiin tulee pysyviä vaurioita eikä lääkityksellä todennäköisesti saada loista tapettua, joten taudin hoitoennuste on huono.  Huomionarvoista on, että babesioosi voi olla myös oireeton.

 

Babesioosia hoidetaan imidokarbi-pistoshoidoin. Uusintainjektio suoritetaan 2 viikon kuluttua. Suomessa B. gibsoni -infektiota voidaan hoitaa myös klindamysiinin, metronidatsolin ja doksisykliinin yhdistelmälääkityksellä 3 kuukauden ajan. Hoidon lopuksi

tehdään PCR-tutkimus, jonka avulla varmennetaan hoidon onnistuminen. Tarvittaessa aloitetaan tukihoidot kuten pistosten aiheuttamien sivuvaikutusten hoitaminen (mm. oksentelu ja ripuli), verensiirto sekä nesteytys. Koira voi jäädä loisen kantajaksi hoidoista huolimatta ja koira voi sairastaa babesioosin myös uudestaan. Babesioosia ei pidetä zoonoosina eli koirilla esiintyvät loiskannat eivät voi levittää tautia esim. ihmisiin.

 

Lähteet:

https://www.sympaatti.fi/artikkelit/matkustaminen-lemmikin-kanssa, 29.5.2022

https://www.movet.fi/tutkimukset/babesia-vasta-aineet-shpep/, 29.5.2022

https://evidensia.fi/hoitovinkit/babesia-koiralla/, 29.5.2022

https://kulkurit.fi/elaimen-adoptointi/adoptoitavan-elaimen-terveys/babesioosi/, 29.5.2022

https://www.ecdc.europa.eu/en/all-topics-z/babesiosis/facts-about-babesiosis, 29.5.2022

https://parasitesandvectors.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13071-016-1596-0,

29.5.2022

 

Teksti: Rodoksen kodittomat eläimet ry