Responsible Rescue
Vastuullisen rescuetoiminnan sitoumus
TIEDOTE 11.12.2019
Responsible Rescue -vastine Suomen Eläinlääkäriliiton tiedotteeseen
Suomen Eläinlääkäriliiton Eläinlääkäripäivillä 11.12.2019 luennoivan asiantuntijan mukaan ihmisen rabieskuolema Suomessa olisi vain ajan kysymys (https://www.epressi.com/tiedotteet/kotimaa/ihmisen-rabieskuolema-suomessa-on-ajan-kysymys.html). Luennoitsija viittaa Ruokaviraston riskinarviointiyksikön vuosina 2018–2019 laatimaan selvitykseen, jossa tuontikoirilla todettiin matalia tai olemattomia rabiesrokotusvasta-ainetasoja (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/julkaisusarjat/tutkimukset/riskiraportit/2019_2_zoonoottiset-taudinaiheuttajat-tuontikoirissa.pdf).
Raivotauti eli rabies on viruksen aiheuttama hermostosairaus, joka tarttuu sairastuneen eläimen puremasta ja johtaa kuolemaan. Rabiesta esiintyy kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta, mutta tilanne on vaikein Afrikassa ja Aasiassa, joissa tapahtuu 95 % ihmisten rabieskuolemista. Euroopasta se on saatu vähenemään ja monet maat ovat kokonaan vapaita rabieksesta. Niissä Euroopan maissa, joissa tautia esiintyy, toimivat villieläimet (pääasiassa ketut ja supikoirat) taudin reservuaarina. Näistä se voi tarttua puremien kautta rokottamattomiin kotieläimiin. Ihmisiin tauti tarttuu tavallisimmin koiranpureman välityksellä. (Lähde: WHO)
Rabieksen itämisaika vaihtelee koirilla muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen. Oireet puhkeavat yleensä 2–7 viikossa ja tauti johtaa kuolemaan alle viikossa oireiden alkamisesta. Tauti on estettävissä rokotuksella ja lemmikkieläinten rokottaminen ja villieläinten syöttirokottaminen onkin tärkein tapa torjua tautia.
Osa suomalaisista rescueyhdistyksistä sopi keväällä 2018 maakohtaisista kriteereistä, joita toiminnassa tulisi mm. tautiriskien vuoksi noudattaa. Responsible Rescue -toimintaan sitoutuneet rescueyhdistykset ovat tietoisia raivotaudin vaarallisuudesta ja suhtautuvat vakavasti rokotusvasta-aineissa todettuihin puutteisiin. Yhdistykset ovat kehittäneet toimintaansa Ruokavirastosta saatujen tulosten pohjalta ja ryhtyneet konkreettisiin toimiin varmistaakseen, ettei raivotautitartuntoja pääse Suomeen tuontikoirien mukana. Yleiset kriteerit Responsible Rescue -toiminnassa mukana oleville ovat huomattavasti tiukemmat kuin lakisääteiset vaatimukset raivotaudin osalta. Aikaa, jonka koirat viettävät tarhalla/sijaiskodissa valvotuissa olosuhteissa on pidennetty ja maahantuonnin kriteerejä tiukennettu seuraavasti: Jäsenyhdistyksiltä, jotka tuovat koiria maista, joissa raivotautia esiintyy (mm. Venäjä, Romania) vaaditaan kaksi raivotautirokotusta kuukauden välein, joiden jälkeen tulee odottaa vähintään kuukausi ennen koiran maahantuontia. Lisäksi vaatimuksiin kuuluu raivotaudin vasta-aineiden seuranta pistokokein. Järjestöt tiedottavat tuleville adoptioperheille koiran lähtömaan raivotautitilanteesta ja vasta-ainetestien tuloksista.
Katukoiraongelma ja lemmikkieläinten heitteillejättö hankaloittavat rabieksentorjuntaa ja lisäävät ihmiseen kohdistuvaa riskiä. Hylättyjen ja muiden irrallaan kulkevien eläinten talteenotto, sterilisointi ja adoptiot pienentävät katukoira- ja kissapopulaatioita, mikä ehkäisee merkittävästi sekä näihin itseensä että ihmisiin kohdistuvaa tartuntariskiä. Responsible Rescue -kriteereihin sitoutuneiden järjestöjen työ ei rajoitu adoptioihin. Ne auttavat torjumaan rabiesta avustuskohteissaan ja pyrkivät yhteistoimintaan viranomaisten, eläinlääkärien ja adoptioperheiden kanssa, jotta Suomi pysyisi raivotautivapaana maana myös tulevaisuudessa.
Responsible Rescue
11.12.2019 Helsingissä