TIEDOTE 10.5.2022
Rescuekoirien turvallinen maahantuonti Ukrainan sodan aikana

Kissan tai koiran tuonti Ukrainasta edellyttää normaalioloissa raivotaudin vasta-ainetutkimusta ja pitkää karanteeniaikaa. Osa EU-maista on lieventänyt omistajansa kanssa matkustavien lemmikkien maahantuloon liittyviä määräyksiä humanitaarisen kriisin vuoksi. Vaikka maahan laittomasti tullut koira tai kissa voidaan normaalioloissa määrätä palautettavaksi tai lopetettavaksi, ei Ukrainasta tulevilta pakolaisilta tai heidän lemmikeiltään evätä pääsyä maahan, vaikkei lemmikillä olisikaan esimerkiksi tarvittavia asiakirjoja mukanaan. Tämä koskee myös Suomea (linkki: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/tuonti-ja-vienti/tuonti-eun-ulkopuolelta/elaimet-ja-elainperaiset-tuotteet/ajankohtaista/). 

 

On tärkeää ymmärtää, että määräysten helpottaminen koskee ainoastaan sellaisia lemmikkikoiria ja kissoja, jotka matkustavat yhdessä omistajansa kanssa. Liennytykset eivät koske kodittomia, uuteen kotiin matkustavia eläimiä. Sellaisia koiria ja kissoja, jotka on tarkoitus myydä tai muuten luovuttaa uuteen kotiin, koskevat edelleen EU:n komission asettamat normaalit kaupallisen tuonnin määräykset

 

Ukraina ei ole Euroopan unionin jäsen ja koska maassa esiintyy edelleen raivotautia myös koirilla ja kissoilla, ei eläintä voi siirtää sieltä EU-maahan noin vain. Se edellyttää lähtömaassa annettua tunnistusmerkintää, raivotautirokotusta, raivotaudin vasta-ainetutkimusta ja sen jälkeen vielä 3 kk:n odotusaikaa. Lisäksi tarvitaan lähtömaan virkaeläinlääkärin laatima terveystodistus, Traces-rekisteröinti ja rajaeläinlääkärin suorittama tarkastus ensimmäisessä EU-maassa, johon eläin saapuu. 

 

Moni eläinsuojeluyhdistys ja yksityinen ihminen on viime kuukausien aikana kuljettanut Ukrainan koiratarhoilta pelastettuja eläimiä EU:n alueelle noudattamatta näitä määräyksiä.
 

 

Tuhansia kodittomia eläimiä evakuoitu laittomasti EU:n alueelle

 

Kodittomia ukrainalaiskoiria ja -kissoja on evakuoitu suuria määriä sodan jaloista erilaisten järjestöjen ja yksityishenkilöiden toimesta. Jopa kokonaisia löytöeläintarhoja on evakuoitu Ukrainan naapurimaihin, mistä osa on jo siirtynyt eteenpäin muihin maihin, joko koteihin, sijaiskoteihin tai löytöeläintarhoille uutta kotia etsimään. 

 

Sodan keskellä ei ole ollut mahdollista järjestää raivotaudin vasta-ainetestejä ja pitkiä karanteenejä. Hädässä ja kaaoksessa ei ole välttämättä pystytty, osattu tai haluttu noudattaa muitakaan maahantuontimääräyksiä. Määräyksiä on myös tulkittu virheellisesti esimerkiksi niin, että Ukrainasta pakeneva on saattanut kuljettaa itselleen entuudestaan tuntemattomia koiria tai kissoja naapurimaahan turvaan “omina lemmikeinään” ja luovuttaa ne siellä samantien eteenpäin.

 

Eläimiä on tuotu Ukrainasta EU:n alueelle ilman tarvittavia asiakirjoja, osin ilman tunnistusmerkintöjä ja ilman tietoa niiden rokotushistoriasta. Myös valvonta on ollut puutteellista. Eläimiä on pyritty Ukrainan naapurimaissa rokottamaan ja asettamaan karanteeneihin, mutta ne ovat siitä huolimatta EU:n alueella laittomasti. Esimerkiksi Puolassa, Romaniassa, Unkarissa tai muussa EU-maassa saatu tunnistesiru ja EU-passi tekevät eläinten alkuperästä hyvin vaikean jäljittää ja eläin voi lopulta päätyä paikkaan, jossa sen lähtömaasta ei tiedetä mitään. Ongelma on niin suuri, että esimerkiksi Iso-Britannia on reagoinut tilanteeseen kieltämällä koirien tuonnin väliaikaisesti Ukrainasta ja sen naapurimaista kokonaan (linkki: https://www.vettimes.co.uk/news/defra-suspends-commercial-pet-imports-from-ukraine-and-neighbours/).

 

 

Raivotaudin uhka 

 

Tiukoille maahantuontiehdoille on syynsä, sillä Ukrainan raivotautitilanne on eurooppalaisittain huono. Riittävän pitkä karanteeni on tärkeä, sillä raivotauti alkaa tartuttaa ja puhkeaa vasta tietyn itämisajan jälkeen. Tartunta ei näy eläimestä itämisaikana päällepäin, eikä sen tunnistamiseen ole myöskään diagnostista testiä. 

 

Ukrainassa on valtavasti kodittomia eläimiä ja maan löytökoiratarhat ovat usein heikkotasoisia. Riski saada raivotautitartunta korostuu sellaisilla kodittomilla koirilla ja kissoilla, jotka ovat eläneet ja liikkuneet vapaasti ulkona. 

Ukrainan koirat2.jpg

Huhtikuu 2022: evakuoituja koiria Puolan ja Ukrainan raja-asemalla Medykassa. Kuva: Pet Rescue Finland ry

275137846_10159626673223168_6429594680378410965_n.jpg

Rabiestapaukset kotieläimillä Ukrainassa 2020 (lähde: WHO, https://www.who-rabies-bulletin.org)

Maahantuojan vastuu

 

Hyvää tarkoittava pelastustyö saattaa vaarantaa EU-maiden hyvän raivotautitilanteen ja voi pahimmillaan johtaa jonkun ihmisen kuolemaan. On myös tärkeätä muistaa, ettei tarkoitus pyhitä viranomaisten silmissä keinoja ja laittomasti maahantuodut eläimet voidaan määrätä joko palautettaviksi lähtömaahan tai lopetettaviksi, ja maahantuojaa rangaista salakuljetuksesta. 

 

Tilanne asettaa eläimiä vastaanottavat ja maahantuovat tahot vastuulliseen paikkaan myös Suomessa. Hätää kärsiviä on paljon ja kodeille ja hoitopaikoille kova tarve. EU:n alueelle tuotujen koirien ja kissojen joukosta pitäisi pystyä tunnistamaan ne, jotka ovat peräisin Ukrainasta ja varmistaa, että ne ovat riittävän pitkään karanteenissa ennen mahdollista tuloa Suomeen. Ukrainalaiskoiria vastaanottavien löytökoiratarhojen täytyy pitää nämä erillään muista eläimistä karanteenin ajan. Yhteistyötarhojen kanssa tulee keskustella tilanteesta ja sopia pelisäännöistä niin, että adoptiot ovat turvallisia raivotaudin suhteen jatkossakin.

 

Koska ukrainalaisia koiria on kulkeutunut kenties tuhansia laajasti ympäri Eurooppaa, on rescue- ja muiden koirien maahantuojien syytä olla tavallistakin tarkempia lähikuukausina. Keskusteltuaan sekä lemmikkieläinten sisämarkkinakauppaa (aluehallintovirastot) että EU:n ulkopuolelta tuotavien eläinten maahantuontia (Ruokavirasto) valvovien viranomaisten kanssa, vastuullisen maahantuonnin kriteereihin sitoutuneet Responsible Rescue -yhdistykset suosittelevat, että kaikki rescuetoimijat noudattavat erityistä varovaisuutta niiden koirien maahantuonnissa, joiden alkuperä on Ukraina, ja joiden tiedetään tai epäillään päätyneen laittomasti EU:n alueelle. Näiden eläinten kohdalla tulee toimia niin kuin ne olisivat edelleen EU:n ulkopuolella: ne rokotetaan raivotautia vastaan ja niiltä tutkitaan raivotaudin vasta-aineet EU:n hyväksymässä laboratoriossa 30 vrk rokottamisen jälkeen, minkä jälkeen ne pidetään kolme kuukautta karanteenissa ennen mahdollista Suomeen tuloa. Raivotaudin vasta-ainetason tulee olla vähintään 0,5 IU/ml. Jos yhdistyksen toimintakohteena olevaan maahan on tullut sodan myötä paljon  kodittomia ukrainalaisia eläimiä, maahantuojien tulisi harkita varotoimenpiteenä raivotaudin vasta-aineiden tutkimista sekä pidempää karanteenia kaikille Suomeen lähteville koirille. 

 

Raivotauti ei ole ainoa ukrainalaiskoiriin liittyvä tautiriski, sillä Ukrainan alueella esiintyy sellaisia koirien vektorivälitteisiä tauteja, joita meillä Suomessa ei ole. Responsible Rescue suosittaakin, että Ukrainasta mahdollisesti peräisin olevat koirat testattaisiin ainakin babesioosin, ehrlichioosin, ihomadon sekä sydänmadon varalta ennen Suomeen tuloa. Lakisääteisen raivotautirokotteen lisäksi koirille tulisi antaa tehosteineen rokotus penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta ja parvovirusta vastaan. Responsible Rescue suosittaa, että koirille annetaan lakisääteisen heisimatolääkityksen lisäksi myös kattava ulko- ja sisäloishäätö. 


 

Teksti:
Aino Arjas, Viipurin Koirat ry
Liisa Leitzinger, Pet Rescue Finland ry